tiistai 31. maaliskuuta 2015

Oho hups

Oltiin puhuttu äidin kanssa, että ostan puvun sitten syksyllä jostain hääkirppikseltä ja menen nyt keväällä vain kokeilemaan alan liikkeisiin, millainen puku olisi minulle hyvä. Varasin viime viikolla ajan Muotitalo Tyynelään tälle päivälle.. ja niinhän siinä sitten kävi, että puku löytyi! Kävi niinkin klassisesti, että se puku oli ensimmäinen mitä olin sovittanut.  Tai kokeilin ensin puvusta vetoketjullista versiota, mutta se oli liian pieni :( Kokoa isompi eräästä toisesta mallista taas oli liian suuri. Onneksi sitten osaava myyjä muisti, että puvusta, jota kokeilin ensin ja johon minä ja raatini ihastuttiin, oli myös nauhallinen versio! Voi sitä onnea ja toisaalta myös se ihan uskomaton tunne, kun puku saatiin vihdoin sidottua ja pääsin astelemaan raatini (äiti, kaaso ja "apulaiskaaso") eteen ja näkemään itseni peillistä.. Itkuhan siinä sitten tuli.. :')


Pukuni on yllä olevan puvun tapainen, mutta siinä ei ole tylliä ja päälimmäinen vino "kerros" on pitsiä :) Kokeilin myös huntua ja se näytti kyllä tosi kivalta! :D En ensin ollut ajatellut hankkivani huntua, mutta nyt joudun miettimään uudestaan.. :)


On ihan outo fiilis! Varmaan senkin takia, kun en ollut yhtään ajatellut, että hankkisin puvun liikkeestä ja varsinkaan sitä, että se puku löytyisi heti ensimmäisellä kerralla! Harmi, etten nyt pääse hipelöimään pukua yhtään enempää, sillä äiti vei puvun säilöön heidän kotiinsa, ettei Tapsa varmasti näkisi pukua ennen hääpäiväämme ;) Siihenkin on tällä hetkellä 290 päivää :D Khihhh ♥

maanantai 9. maaliskuuta 2015

Naistenpäivä


Sunnuntain naistenpäivän kunniaksi nukuin piiiiitkään. Tai siis niin pitkään kuin kissamme Poitsu antoi minun nukkua. Aamupalan jälkeen aloin valmistautumaan lähtöön kohti Helsinkiä, sillä olin menossa tapaamaan kahta ystävääni :) Heti Rautatientorilla oli miehiä jakamassa tulppaaneja ohi kulkeville naisille ja toivottivat samalla hyvää naistenpäivää. Oli aika ihana juttu :)


Tyttöporukallamme oli ohjelmassa osallistua Lyhyesti kerran kuussa -tapahtumaan. Se on Suomen elokuvasäätiön ja Kino K-13 teatterin järjestämä tapahtuma, jossa näytetään kerran kuussa suomalaisia lyhytelokuvia. Ollaan käyty siellä kerran aikaisemmin ja ainakin näillä näkymin meidän olisi tarkoitus mennä katsomaan julkkiks-- eikun siis elokuvia aina joka kuukausi. Vähän niinkuin uusi perinne :) Idea saatiin kun toinen ystävistäni (joka muuten kirjuuttelee kisublogia nimeltä Peto sängyssä) sen kerran puheeksi otti.


Elokuvaelämyksen jälkeen mentiin tottakai syömään. Tällä kertaa menimme Rossoon pitsalle. Itse tilasin kuvassa olevan suolapommin. Krapulassa se suolasuus ei olisi varmaan haitannut yhtään, mutta tällä kertaa "normitilassa" se oli ihan liian suolainen makuuni. Yh.


Jälkkäriksi me kaikki tilattiin vaahtokarkkikaakaot ja poltettiin kielemme. Siinä me sitten jäähdyteltiin kieliämme ja oltiin kuin mustekalat merenpohjassa. Saatiin tottakai herkkujuomamme lopulta juotua kun varovasti hörppi :P